Satumaa

Maailma on aika uskomattoman kaunis paikka. Sitä mietin eilen, kun ajoimme kivikkoista tietä mutkitellen kohti vuorenhuippua. Edessä näkyi pilvipeitossa makaavia vuorten siluetteja ja takana talot pienentyivät pienentymistään. Tien vierellä oli heinäpaaleja, uudenlaisia puita, pöytiä eväsretkeilijöille. Oli hiljaista ja tyhjää, vain muutamia viikonloppukävelijöitä ja kivirakennuksia siellä täällä... Vaikka on marraskuu, auringonsäteet lämmittivät ja kukat kukkivat. Niityillä näki lampaita ja lehmiä.Auringonlaskun aikaan saimme seuraa "villi"hevosista. Sellainen oli eiliseni. Ei mitään sen ihmeellisempää, ja silti niin ihmeellistä.Ps. Näkyvätkö teille kuvani hyvälaatuisina!? Kuulin, että ainakin jollekin kuvani ovat vähän pikseliä ja koitan selvittää, mistä tämä johtuu... :)